Metsään mennään

Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt...
En kyllä yllättynyt yhtään.
Minua on vähän ärsyttänyt tänään. Tai oikeastaan jo viikon. Ehkä jopa kaksikin.
Ensinnäkin tämän hetkinen tapailu alkaa olla I:tä vaille ohi. Väärä elämäntilanne, väärät mielenkiinnonkohteet. Väärä mies.

Nyt on siis jälleen sellainen tilanne ettei ole mitään uutta (eikä edes vanhaa) miesrintamalla. Ja sekös keljuttaa.

Yksinäinen en

Sen sijaan ajan kaksi kertaa päivässä työmatkalla sillan yli, joka on täynnä niitä hemmetin rakkauslukkoja.
Joka kerta tekisi mieli teettää oma, ihan hemmetin iso lukko kaiverruksella "Minä <3 Minä itse".
Tai vaihtoehtoisesti napsia kaikki lukot irti ja heitellä järveen.

En kyllä myöskään tykkää katsella yövuoron aikana ikkunasta miten baarista palaavat ihmiset kävelevät hoiperrellen käsikädessä kotiin. Itsehän en ole edes ehtinyt baariin bongailemaan. Tai minnekään muuallekaan.

Mutta jotta ei nyt ihan pelkäksi valittamiseksi menisi niin olen alkanut harkitsemaan deitille suostumista deittipyrkyrin kanssa. Tai itseasiassa taisin jo suostua. Eihän sitä koskaan tiedä, eihän? Sehän voi ollakin ei-väärä tyyppi! Eh.. yritän taas vakuutella itselleni että tein hyvän päätöksen

P.s Harkitsen vakavasti myös comebackia Tinderiin. Ihan vaan mielenkiinnosta. Köh köh..