Neiti Aveciton

Sukujuhlat. Mitkä tahansa juhlat. Mutta ennen kaikkea sukujuhlat (Näihin muuten luetaan meidän suvussa kaikki partyt aina häistä hautajaisiin).
Ne onkin sellaisia kinkereitä missä on aina hirveän hauskaa (Hei, nimeni on sarkasmi) olla sinkku. Se juhlien ainoa sinkku.
Muilla on lapsia kertynyt niin etten edes tiedä enää kaikkien nimiä, on puolisot ja sitten vielä ne perhefarmarit tukkimassa sen ainoan tien juhlapaikalle.
Minua alkaa aina ahdistaa paria päivää (viikkoa) ennen näitä juhlia. Täytyy miettiä vaatteet ja sopia kuka kuskaa minut paikalle (niin, citysinkku ei tarvitse autoa. Ja ainiin! Melkein unohtui; ei ole sitä miestä jonka etupenkillä kulkisin kivasti)
Kaiken kivan lisäksi mietin yleensä valmiiksi sopivan nasevat vastaukset siihen iänikuiseen kysymykseen, johon satavarmasti törmään monta mukavaa kertaa päivän aikana; "Noh, jokos sinä olet löytänyt itsellesi miehen....?" (Se kysymys ärsyttää minua sen verran että pelkkä "En" ei riitä.)
Toisaalta minulla menee sympatiat myös niille pariutuneille, jotka puolestaa joutuvat kestämään kyselyä jälkikasvusta ja naimisiinmenosta, jos kumpaa jompaa ei vielä ole tapahtunut.

Nasevat vastaukset Top 3:
- "Mihin minä sellaista?"
(Tämä voi johtaa spekulointiin seksuaalisesta suuntautumisestani, jonka voin kuitenkin kuitata toteamalla että koska itselläni on välillä tosi kiva PMS, en todennäköisesti kestäisi toista samanlaista joten yksi kohtu kerrallaan minun taloudessani.)

- "Montakin. En vain ole päättänyt vielä järjestystä "
Tähän vaihtoehtoon taidan itse kallistua.

Tai sitten se perinteinen;
- "Anteeksi, en ymmärrä kysymystä" ja paikalta poistuminen.

Mutta ei pelkkää huonoa, koska kyseiset kinkerit vaatii kirkkoreissun, saattaa vieraiden joukossa olla myös silmänruokaa. Ihan niin optimisti en kuitenkaan ole että uskoisin kirkosta bongaavani ketään kivaa mutta hei, ainakin varmaa on että joku pistää Tinderin päälle heti ensimmäisen virren kajahtaessa..
Sitäpaitsi, olihan äitikin sitä mieltä että tekisi ihan hyvää minulle käydä kirkossa. Tiedä vaikka olisin lopulta samaa mieltä. Heh heh heh heh heh....
Ja pääsenpä minäkin kävelemään sinne alttarille.

P.S Jotta totuus ei kuitenkaan unohtuisi, ajattelin käydä huomenna baarissa. Ja jos ei muuta niin sittten sunnuntaina voin keskittyä sukujuhlissa täytekakun mässäämiseen jossain nurkassa -kaukana kiusallisista kysymyksistä.